Bartolomeioksen nimpparit, Koroisten sillan siunaus & Alfonso Muchan näyttelyn Turkuun rantautuminen

Työssäni ortodoksisen kirkon palveluksessa olen tullut tutustuneeksi ortodoksien itselleni aiemmin tuntemattomampaan nimipäiväperinteeseen, joka pohjautuu heidän omiin uskonnollisiin käsityksiinsä, joissa juhlistetaan ensisijaisesti nimipäivän pyhää, johon sitten yhdistyy sen nimeä kantavan henkilön tästä seuraava oma juhla. Moinen ilmenee ainakin heidän kirkkohierarkioidensa huipulla juhlavastaanottoina ja kirjallisina onnittelutervehdyksinä niihin annettavine vastauskiitoskirjeinensä. Syntymäpäivien vietto on puolestansa heidän virallisille näkemyksillensä vieraampaa, mistä kuvaavahkona esimerkkinä kerrottakoot että edellisen Konstantinopolin ekumeenisen patriarkan täyttäessä tasavuosia suomalaiset ortodoksit olivat tietolähteeni mukaan ainoita, jotka häntä tästä onnnittelivat koko ortodoksisessa maailmassa. Henkilökohtaisesta perspektiivistäni katsottuna pohjoismainen syntymäpäiväperinne kuulostaa ainakin ensisilmäyksellä näistä kahdesta myönteisesti enemmän mentaliteetiltaan yksilö- ja todellisuuskeskeiseltä vaikka kenties ortodoksisesta nimipäivätraditiostakin voi löytyä myönteisiä puolia. Niin tai näin mutta tänään sunnuntaina 11.6 jokatapauksessa on Konstantinopolin nykyisen ekumeenisen patriarkan Bartolomeios I:n omat nimpparit ja minulle on väitetty että hänen taholtansa pyritään vastaamaan kirjeitse kaikkiin tälle tulleisiin tervehdyksiin…
Bartolomeios I

Paitsi ortodokseista niin myös kristittyjen ekumeniasta, kirkkohistoriasta, Turun ulkoilureitistöistä ja kultturitapahtumista kiinnostuneita saattaa vetää puoleensa ensi maanantaina 12.6 järjestettävä Koroisten sillan ekumeeninen siunaus kello 13.00 puoliltapäivin Turun Tuomiokirkossa pidettävän jumalanpalveluksen jälkeen. Tilaisuus on avoin ja kiinnostanee ainakin paikallisia tiedotusvälineitä ja saatan itsekkin olla paikalla tarkkailemassa riittiä metropoliitta Johanneksen toimiessa puolestansa seremonian suorittavalla puolella sään ollessa meteorologien nykyarvioiden mukaan sangen suotuisa.

Näkymä Koroistenniemelle, jossa olen monesti vieraillut.



Kulttuurin saralla tänä viikonloppuna Alfonso Muchan tuotantoa jo aiemmin Helsingissä esitellyt näyttely rantautui Turun taidemuseoon, joka onkin varmahko oman kesävisiittini kohde.
Mucha Alfonso Muchan teos

Kuvat Wikipedia

Report This Post

5 thoughts on “Bartolomeioksen nimpparit, Koroisten sillan siunaus & Alfonso Muchan näyttelyn Turkuun rantautuminen

  1. elikar

    Olin kaavailujeni mukaisesti itsekkin seuraamassa Koroisten sillan ekumeenista siunausta likeiseltä minulle aitiopaikan tarjonneelta rinteeltä, joka oli ehkä piirun verran arvelemaani näyttävämpi tilaisuus pienimuotoisine ristisaattoinensakin kuin mitä olin arvellut sään myös suosiessa sen osanottajia. Eri kristillisten tahojen sekä toimittajien parveiltua sillalla kävin minäkin ylittämässä tuon hyvin ympäristöönsä istuvan ekumenian harjoittajille tietenkin helppoa symboliikkaa tarjonneen rakenteen. Poistuessani takaisin keskustaa kohden näin kahden fasaanikoiraan kinastelevan polulla, jota jäin toviksi seuraamaan. Linnut tarkkailivat asemissa toistensa liikkeitä kunnes astuin hieman lähemmäs, jolloin ne kävivät toistensa kimppuun sulkien pöllytessä. Toinen lennähti Aurajoen yli mahdollisesti pakosalle sen kiistakumppanin seuratessa perässä ihmisettömämmälle tantereelle, jossa ne luullakseni jatkoivat keskinäistä kamppailuansa vetämättä minua siihen mukaan.

    Lauri Inna kirjoitti Turun Sanomiin jutun Koroisten sillan siunaamisesta, joka seuraavassa kuvitta ja kuvateksteittä:

    Kävelysilta vihittiin ekumeenisin menoin
    Koroistensilta valmistui salaa pyhiinvaeltajilta

    LAURI INNA

    Turun Vähäjoen laakson yli kaartuva kävelysilta vihittiin käyttöön maanantaina.

    Uuden sillan ylittivät ensimmäisinä Turun tuomiokirkolta sadan kilometrin pituisen vaellusmatkansa aloittaneet Pyhän Henrikin pyhiinvaeltajat.

    – Silta tuli yllätyksenä pyhiinvaeltajille. Puolitoista viikkoa sitten huomasimme, että paikalle oli rakennettu silta ja polkuja valmisteltiin. Näköjään Turun kaupungissa pystytään rakentamaan silta salaa, hymähtää pyhiinvaellusyhdistyksen kunniapuheenjohtaja, kouluneuvos Antti Lehtinen.

    Viruskujalta Koroistenniemelle johtava, nummimaisemaan hyvin istuva silta siunattiin ennen vihkiseremoniaa.

    Siunaajina toimivat ekumeenisessa hengessä sekä Turun arkkihiippakunnan piispa Kari Mäkinen että KP Nikean metropoliitta Johannes.

    Kiinteistölautakunnan puheenjohtaja Aila Harjanne (kok) avasi sillan yleiseen käyttöön katkaisemalla silkkinauhan juhlallisuuksien päätteeksi.

    Harjanne kuvaili siltaa Turulle tärkeäksi projektiksi, joka korostaa Koroisten roolia alueen vanhana kirkollisena ja hallinnollisena keskuksena.

    Mäkinen ja metropoliitta Johannes puolestaan ylistivät sillan yhdistävää merkitystä.

    Vähäjoensiltaa työnimenään kantaneen rakennelman rakennustyöt alkoivat helmikuussa.

    Sillan suunnitteli insinööritoimisto Suunnittelukide Oy ja rakensi Tieliikelaitos. Sillan arkkitehtonisen asun loi diplomityönään Eeva-Kaisa Berry.

    Rakennelman hahmo on osa kulttuuripolun kokonaisuutta, johon kuuluvat myös reitin opasteet.

    – Uusi silta suunniteltiin vanhan tuhoutuneen edeltäjänsä paikalle, johon se on asetettu erityisen hellävaroen. Se on kuitenkin tämän päivän silta, mistä kertovat kevytrakenteisuus ja mataluus, sanoo maisema-arkkitehti Ritva Nummiora Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoitusvirastosta.

    Ulkoilijoille tehty

    Puukantinen teräspalkkirunkoinen silta on osa Aurajoen rannan ulkoilureitistön kokonaisuutta. Kaksi ja puoli metriä leveä jalankulkijoille tarkoitettu silta maksoi 91 500 euroa.

    – Sillalle ei ohjata muuta kevyttä liikennettä, eikä tätä varten ole rakennettu uusia polku- tai tieosuuksia, kertoo vastaava rakennuttaja Hannu Helinä kaupungin kiinteistölaitokselta.

    Sillan rakentamista ovat vauhdittaneet pyhiinvaeltajat. Pyhän Henrikin pyhiinvaelluksen neuvottelukunta teki anomuksen Aurajoen ylittävästä sillasta kaupunginhallitukselle 1990-luvun loppupuolella. Kaupunki vastasi suunnittelevansa siltaa Vähäjoen yli, koska Aurajokea halkova silta ei tullut kyseeseen kulttuurimaiseman vuoksi.

    Lehtinen ilahtui erityisesti kaupungin yhteistoiminnan virittelystä, joka mahdollisti ekumeenisen sillan siunauksen. Sillan siunaaminen ekumeenisin menoin on tiettävästi ensimmäinen tapaus Turussa. Viimeisin Aurajoen Turussa ylittävä silta, Tuomaansilta, valmistui lokakuussa 1997.

    Julkaistu 13.6.2006 2:31:15

    http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-06-13,104:2:385111,1:0:0:0:0:0:

    Report This Comment

  2. Oola

    Muchan näyttely on mahti.
    Itse käyn katsomassa sen tuossa uudestaan, Helsingissä kun kerran jo vilkaisin.

    Koroinen jäi itseltäni väliin, sillä nukuin onneni ohi. 😉

    Report This Comment

  3. elikar

    Antanen jonkinmoisen omakohtaisen arvioni Muchasta jahka olen ensin hänen näyttelynsä itse katsastanut. Työkaverini, joka lensi tänään Tallinnaan Viron kansallisen ortodoksisen kirkon Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin alaisuuteen paluun 10-vuotiskekkereihin, ei ole vieläkään käynyt katsomassa Aboa Vetus & Ars Novassa “Revityt kirjat” -näyttelyä mutta kuulosti siltä asiasta kysyessäni että aikoo siellä vielä käydä.

    Silta oli tosiaan olemukseltaan positiivinen yllätys siunausbileittensä ohessa. 🙂

    Report This Comment

  4. elikar

    5.7.2006: Sain eilen vastauskortin Bartolomeios I:ltä hänelle itse kokeena lähettämääni “nimipäivätervehdykseen.” 🙂 Nyt näillä helteillä Brahenpuiston ainakin vielä äsken tyhjillään ollut paikka sadettajan alla nurmikolla tuntui houkuttelevalta vaihtoehdolta. 🙂 Tulevan viikonlopun Ruisrockin väki täyttänee piakkoin kaupunkia ja saattaa olla että visitoin tulloin itsekkin Ruissalossa.

    Report This Comment

  5. elikar

    Olin aiemmin kaavaillut käyväni katsomassa Turun taidemuseossa Alphonse Muchan näyttelyä mahdollisesti yhdessä erään naapurittareni ja tämän luona hänen mukaansa vierailulla olleen minulle tutun paperiteatteroijattaren kanssa mutta astelin sinne lopulta kuitenkin elokuun viimeisenä päivänä yksinäni, mikä saattoi olla hyvä ratkaisu ellei muuten niin muitten päivän kaavailemieni menojeni aikataulun kantilta tarkasteltuna olkootkin että olisin mielelläni myös kuullut Slovenian kuulumisia. Näyttely itsessänsä ei juurikaan muuttanut tai laventanut aiempaa melko myönteistä kuvaani Muchan teoksista paitsi ehkä hänen maalaustensa osalta sillä tämän grafiikka ja aatteellinen tausta konteksteinensä olivat minulle jo melko tuttuja ainakin itselleni sopivalla tasolla. Mainittakoot että edeltävänä viikonloppuna ennen tuota omaa vierailuani Turun taidemuseoon olin syömässä sen ulkoterassilla erään ystäväni kanssa sangen kelpoa kanasalaattia, jonka herkun pariin koetan palata vielä tulevaisuudessakin, esitellen tälle niin uutta Kanava -lehteä kuin muutamia kirjojanikin kuten Edward W.Younkinsin toimittamaa ja arvelemaani anarkokapitalistisemmin sävyttynyttä teosta Philosophers of Capitalism sekä Daniel C.Dennetin teosta Breaking the Spell. Kun taidepitoinen tämän vuotisen elokuun viimeinen päivä oli taittunut iltaan siirryin Förin liepeiltä löytyvälle Merihelmelle, jonka kesäkauden päättäjäiset yllättivät minut paitsi väenpaljoudellaan niin myös järjestetyllä ohjelmallaan, joiden lomasta oli mukava saada osaksensa vielä hymy sen Hagia Sofian kävijättäreltä. 🙂

    Report This Comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *