Tarja Turunen, E.I.Karlin & JP2 eli tosikertomus WC:n pöntöltä jälkimietteineen

Minäkään en jättänyt kommentoimatta Tarja Turusen ja Nightwishin monia puhuttanutta välirikkoa
vaan kirjoitin siitä ja sen minussa aiheuttamasta efektistä tämän nyt hieman muovaamani
lievästi sekavahkon kirjeen 24.10.2005 muutamille tuttavilleni:

“Musiikkikulttuurikenttää eilen järisyttänyt uutinen Nightwishin
ja sen laulajatar Tarja Turusen
välirikosta sai minut osaltaan kotonani tarttumaan
Kenneth L. Schmitzin kirjaan At the Center of the
Human Drama: The Philosophical Anthropology of Karol
Wojtyla/Pope John Paul II
ja ottamaan sen mukaani
WC-lukemisekseni.
Kyseisen yhtyeen melodiseksi oopperemetalliksi
luonnehdittavissa oleva musiikki soveltui tietenkin
mainiosti nyt tämän heidän oman draamansa
taustamusiikiksi, mikä toi siihen minusta lievän
tragikoomisenkin sävyn sen vanhan mahtipontisuuden
kupeeseen, minkä eri televisiokanavien uutisohjaajat
olivat myös oivaltaneet hyödyntäessään sitä kaikissa
itse näkemissäni uutisspektaakkeleissa, mikä sinänsä
muistutti taas siitä että heillä ja fiktiivisemmän
puolen ohjaajilla on yhteytensä dramaturgiankin
saralla. Karol Wojtyla puolestaan oli ennen nousuaan
Pietarin istuimelle kaikkien aikojen ensimmäisenä
puolalaisena osin Rooman kardinaalien näpäytyksenä
Kremlin kardinaaleille omalta taustaltansa paitsi
jalkapalloilija niin myös
runoilija-näyttelijä-näytelmäkirjailija-filosofi,
mistä johtuen Schmitzin kirjan, joka koettaa kuvata
Wojtylan tomistis-fenomenologistisista juurista
kumpuavaa kristillispersonalistista ajattelua, nimi on
sangen mainio monipuolisena tiivistyksenä paitsi
kohteensa filosofian polttopisteestä niin myös tämän
elämän eri puolista. Taidemuotona ooppera kuului osana
roomalais-katolilaisten antiprotestanttiseen
propagandavyörytykseen kulttuurin sektorilla barokin
aikana.

Muuan näytelmäohjaajatar tuttuni, joka hänestä
viimeksi kuullessani oli lähdössä Euroopan
kiertueelle, totesi kerran “koko elämäni” vaikuttavan
hänestä näytelmältä, mikä arvio johtui oman
näkemykseni mukaan minun suunnaltani ainakin siitä
mitä olen hänen suuntaansa kertonut, missä suhteessa
olen tietenkin myös hänelle sen käsikirjoittaja ja
leikkaaja elokuvatermistöä näin soveltaen
käyttääkseni. Minulla luullakseni ilmenee jonkinlaista
tilannesarkasmin
tajua ja taipumusta myös sen luomiseen
jo pelkästään omaksi huvikseni, mistä kenties kertoo
paitsi se että ollessani WC:n pöntöllä näin tavallaan
oman ihmisdraamani keskellä Nightwishin säestämänä
ainakin mielessäni Schmitzin kirjan kera olin kyllä
myös tietoinen esimerkiksi siitä että Puolan
solidaarisuuden
liberalistisempi ja konservatiivisempi
perillinen ottivat tuolloin mittaa toisistaan kyseisen
maan presidentinvaalien toisella kierroksella, joiden
välimaastoon arvioisin karkeasti Wojtylan
ideologisesti sijoittuneen ennen tulevaa pyhimykseksi
julistamistaan. Se että integroin näin tiettyjen
kriteereiden mukaan hieman mauttomampaakin huumoria
esimerkiksi Nightwishiin & emeritus Pyhän Isän
pohdintoihin ei tarkoita sitä että suhtautuisin
jälkimmäisistä kumpaankaan totaalisen negatiivisesti
sillä olenhan itsekkin pitänyt Nightwishistä ja näen
Wojtylan ajattelussa tiettyjä kiinnostavia aspekteja
ainakin omien pohdintojeni kantilta katsottuna
huolimatta omasta vankasta ateistisesta positiostani
ja myös juuri sen vuoksi.

Seuraan kiinnostuneena Tarja Turusen vastavetoa. :-)”

Prometheus Prometheus, Nicolas-SÃ

Report This Post

One thought on “Tarja Turunen, E.I.Karlin & JP2 eli tosikertomus WC:n pöntöltä jälkimietteineen

Comments are closed.