Ahvenanmaan suuriruhtinaskunnan Tšekkoslovakian tiestä Venuksen ympäri koukaten Georg Otsin säveliin

Poliittiset puhurit eivät ainakaan vielä viime viikonvaihteen maakuntapäivävaaleissa puhaltaneen “Ahvenanmaan suuriruhtinaskuntaa” juurikaan poispäin Suomen valtiovallan ikeestä Tšekkoslovakian samettivallankumouksen jälkeisen verettömän separoitumisen tielle, jollaiselle saarimaakunnan separatistipuolueen johto haluaisi sen Helsingin Sanomien haastattelun 16.10.2007 mukaan lähtevän noin vuosikymmenen kuluttua ja millaista eromallia ainakin Flanderin itsenäisyysmielisten taholla on julkilausutusti pidetty esimerkillisenä. Itse nykypäivän Tšekin tasavallalla on sattumalta edelleen sangen kelvohkosti kansandemokratioiden murtumisen ajan vapauden tuulten liekkiä mielipiteissään vaaliva presidentti mutta löytyypähän ainakin sen parlamentista nousevaa uudenvaiheen monarkistista liikehdintää kenties osaltaan omanlaisena haastajanaankin tälle syyskuun yhdennentoista päivän aloittaneen poliittisen epookin ajalla levinneille tietyille aatelinjoille. Arvatenkin ainakin joitain tšekkimonarkistejakin miellyttäisi kuulla viidenneksellä äänisaalistaan kasvattaneen Ålands Framtidin edustajien pitäneen esikuvinaan monia menestyksellisiä perheyritysmäisiä pikkumonarkioita…


Ahvenanmaan ainakin vielä toistaiseksi poissa käytöstä oleva hallinnollinen keskus

Luin hiljan kokoelmiini hankkimani Ministry of Spacen, jonka vaihtoehtoishistoriallisen brittiavaruusohjelman voi sanoa olleen kirjan varsinainen päähenkilö ja siinä 1900-luvulla ripeästi takaiskuista huolimatta suoritetut miehitetyt lennot pysyvine jalansijoineen Maapallon ulkopuolella alleviivattuna vaativana kontrastina tosiasiassa tapahtuneelle todellisuudelle antoivat teokselle oman viehätyksensä kelvollisen toteutuksen kera, miksi olen valmis katsomaan läpi sormien sen tarinan lyhyydestäkin johtuvia pikku heikkouksia. Tämän vanavedessä kiinnitin tällä viikolla hieman huomiotani supervaltojen tahoilla kaavailtuihin mutta toteuttamatta jätettyihin miehitettyjen lentojen suunnitelmiin 1900-luvulla vaihteeksi Maasta Auringon suuntaan Venuksen kiertoradalle ja takaisin. Yhdysvalloissa sellaista harkittiin toteutettavaksi Apollo-ohjelman ja sen sivutuotteena syntyneen Skylab avaruusaseman teknologian pohjalta. Vastaavaa operaatiota mutta samalla matkalla vielä Marsin radalla kipaisua kaavailtiin myös luotaimillaan Kuun, Marsin ja Venuksen ensimmäisenä saavuttaneessa Neuvostoliitossa juuri vastauksena Yhdysvaltojen menestyksekkäille miehitetyille kuulennoille. Yhdysvaltojen nykyhallinto on siirtänyt liittovaltion avaruusohjelman resursseja Kuuhun paluun valmistelulle etappina miehitetyille marslennoille, joka herättää jo kertaalleen lakkautetun Apollo-ohjelman teknologiaa terästettynä henkiin vieläkin mahtavammasta projektista nimellänsä muistuttavan Orion-ohjelman muodossa, jonka yhteyteen on kaavailtu venuskeikan sijaan miehitettyä asteroidivisiittiä tietenkin myös harjoittelumatkana potentiaalisten Maapallon kanssa kolarikurssilla olevien moisten torjunnalle ennen marsmatkaa. Odotin Venäjän avaruushallinnon ilmoittavan jostakin ainakin näennäisen suurisuuntaisesta näyttävästä venäläisprojektista Sputnikin 50-vuotispäivänä mutta lieneekin todennäköisempää, että moinen ajoittuu Juri Gagarinin ensilennon vuosipäivään etenkin jos nykynationalistinen muoti jatkuu vielä tuolloin, jolloin en hämmästyisi jos kuulisin suunnitelmasta lähettää muutama kosmonautti Venera luotainten tielle päinvastaiseen suuntaan kuin amerikkalaiset marsaikeineen kiepsahtelemaan niiden osaltaan toiveitten sademetsämaailman lopulta helvetilliseksi loukoksi osoittaman Venuksen ympäri. Tieteellisestihän ei olisi juurikaan mieltä lähettää ihmiskiertolaisia Venukselle vaan siltä kantilta mielekkäintä toimintaa saattaisi tänä päivänä olla viedä kestävä havaintopalloluotain sen kaasukehään, jonka hiilidioksidin on juuri havaittu olevan luonteeltaan erilaista kuin Maapallolla, mikä saattaa vähentää siihen pohjaavien kasvihuoneilmiöteorioiden uskottavuutta, minkä ohessa olisi mahdollista myös tutkia läheisimmin sen kemiaa, jonka eräät elementit herättivät joitakin vuosia sitten kiinnostusta muutamien eksobiologien keskuudessa. Mukavintahan tietysti olisi jos yksityiset tahot vaikkapa Googlen kuuluotain kilvan perässä ja ohessa korvaisivat veronmaksajain rahojen taivaalle ampumisen sen sijaan että neuvostoavaruusohjelmaa Omon Ra kirjassansa satirisoinut Victor Pelevin saa kimppuunsa epäisänmaallisuussyytöksiä nykynationalistinuorten taholta, joiden kontekstissäkin olen kiinnittänyt huomiotani myös tuoreehkoon pseudodokumenttiin ennen toista maailmansotaa muka toteutetusta neuvostokuulennosta…

First on the Moon

Kävin keskiviikkona katsomassa Georg Ots -rakkaani elokuvan pitkäaikaisena Baltian yhteiskuntailmiöiden seuraajana osittain siksi koska olin kiinnostunut näkemään minkälaisessa valossa tämä Virossa neuvostovallan jälkeen pitkälti epähenkilönä käsitelty internationalistisen menneisyyden hahmo oli esitetty nyt näissä 1990-luvun liberalismin jälkeisissä nationalistisemmissa tuulissa moisen ollessa virolaisten, venäläisten ja suomalaisten tahojen rahoittama yhteistuotanto. Itse kuulemma esikuvansa habituksen hyvinkin tavoittanut elokuvan nimihenkilön näyttelijä “puuhevosmaisuudessaan” siinä annetun repliikin mukaisesti toi olemukseltaan lievästi mieleeni ainakin yhden tuttavani ja Otsin hankala tähteyden rasittama suhde mustalaisverta suonissansa kantaneeseen kauniin ja epäsovinnaisen eläväiseen vähitellen alkoholisoituneeseen kohtauksia kaihtamattomaan pitkäaikaiseen vaimoonsa toi puolestansa ajatuksiini useampia naisia omien vuosieni varrelta. Elokuva käytti hyväksensä Otsin aitoja laulutallenteita mutta ei ikäväkseni kuitenkaan hänen Rakastan elämää kappalettansa, joka on suosikkini jo muinaisajoilta, mitä ilmentäen muutama vuosi sitten tavatessani sen kai myöskin Otsiin liittyvän lyhytelokuvan yhteydessä Kiasmassa en malttanut olla katsomatta tai pikemminkin ensisijaisemmin kuuntelematta tätä omanäänisen aikansa Tarja Turusen teosta toiseen otteeseen… 🙂

Georg Ots

Kuvat Wikipedia ja Postimees

Report This Post

3 thoughts on “Ahvenanmaan suuriruhtinaskunnan Tšekkoslovakian tiestä Venuksen ympäri koukaten Georg Otsin säveliin

  1. EIK

    “EU:hun epäilevästi suhtautuva Klaus puhui Lissabonin sopimusta vastaan sopimusta niin ikään vastustavan irlantilaisen Libertas-ryhmän järjestämässä tapaamisessa tiistaina Irlannin pääkaupungissa Dublinissa. Klaus vertasi Libertas-ryhmää Tshekkoslovakian toisinajattelijoihin ennen kommunismin kaatumista.”

    Yleisradio Reutersiin13.11.2008 viitaten

    Vaclav Klaus

    Report This Comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *